Elikkäs 13.9.2012 olin siellä Abdinoplastia leikkauksessa ja aamulla klo 7 oli oltava päiväkirurgisella. Jännitti todellakin,enemmän varmaan jännitin tilannetta mikä leikkauksen jälkeen kuin sitä että minut nukutetaan.
Aamu alkoikin sitten kiireellä kun olikin tullut määräys että minusta täytyy ottaa keuhkokuvat ennen leikkausta ja niinpä sitten valmistelujen jolkeen kiidettiin pitkin sairaalan käytäviä ensin röntgeniin ja eikös se pahalainen tahtonut temppuilla ja koneet ei toimineet ja taas siirryttiin toiseen huoneeseen ja siellä sitten taas riisuttiin ja kuvattiin ja taas puettiin ja sitten alkoikin matka leikkaussaliin kävellen
. No sielläpä näkyikin sitten eri saleissa ihmisiä pötköllään ja osa taisi olla jo unten mailla kun minä vakaan tärisevin askelin suunnistin hoitajan perässä saliin numero 13
.Siellä odottikin minua sitten koko henkilöstö ja ihan kädestäpitäen jokainen tervehti ja esittäytyi.Leikkaava kirurgi sitten pyysi minua seisomaan korokkeelle ilman rihmankiertämää
ja alkoi sitten taiteilla tussipiirroksia minun alamahalleni ja sitten mentiinkin pitkäkseen ja piirtely vain jatkui kun samalla minua kai yritettiin rentouttaa höpöttelemällä
.Siinä piirrellessähän kirurgi huomasi minun navan yläpuolella olleen reiän joka ollut sappileikkauksesta lähtien ja muut lääkärit vain tokaisseet että jaa tuommoinenkin on tai eivät noteeranneet millääntavoin niin tämä puuttui heti siihen ja selvisi että oli TAAS kyseessä hoitovirhe,minulla siis oli reikä suoraan vatsaan mahaportin viereen ja suuri riski on ollut että olisi voinut levitä kaikkea mahdollista pöpöä vatsaan suoraan reiän kautta,onneksi desifioin sitä useasti.Reikä oli kuulemma Fisteli ja sen vuoksi jouduin syömään vahvinta mahdollista antibioottia kaksi viikkoa.Mutta nyt sekin on korjattu ja sitä tarkkaillaan viellä ja minun aiemmat vatsakivut luultavasti johtui siitä ja sinne joutuneista bakteereista tms.No kun kirurgi oli saanut taiteensa valmiiksi alkoikin sitten hyörinä ja pyörinä ympärilläni ja piikkejä löytyi sitten käsiin ja mittareita asenneltiin ja minäpä ajattelin siinä että " Minä en voi laittaa silmiä kiinni kun ne luulee että nukun jo ja alkavat leikata mun ollessa tajuissani" ja muistan vain kun anestesialääkäri sanoi että hiukan kirvelee ja kohta tulee uni ja toivottelivat kauniita unia ja minä yritin tuloksetta pitää ne silmät auki
Seuraava havainto olikin sitten kun heräämössä katselin taas hääriviä ihmisiä ja minulle oltiinkin samantien tuomassa kipupiikkiä ja juotavaa.Olo oli todella tukeva mutta puutunut ja hiukan kipristeli mahan seudulla kun tietty yritin kääntyä ennenkuin tajusin ettei se onnistu.Minulle kerrottiin että leikkaus oli sujunut hyvin ja salaa kuuntelin lisää kun keskenään hoitajat ja lääkärit kävivät läpi minun leikkaustani (luulivat kai että nukuin
) Kuulin kuinka huolissan oli kirurgi siitä fistelistä ja antoi ohjeita ja ihmetteli kuinka sellainen oli jäänyt huomaamatta. Sitä aluetta oli kuulemma erityisesti tarkkailtava.No sitten minut kärrättiinkin osastolle ja siellä sitten oli kyllä mahtava hoitohenkilökunta ja eipä tarvinnut kipuilla eikä odotella apuja vaan heti löytyi apua kun inahtikin.Ruokaa tuotiin eteen isoja annoksia ja minä pyytelin että puolikkaita vain ja nehän ihmeissään kun ei ruoka maistu kun eivät muistaneet että minuthan on leikattu jo pikkumahaiseksi aiemmin
. Olin nimittäin sillä osastolla ensimmäinen abdinoplastialeikattu ja kaikki oli heillekin uutta ja siirrot olivat tapahtuneet vastikään eikä oltu saatu aiemmalta osastolta ketään asiantuntijaa siirretyksi mutta Hyvin meni kaikki,oli kenties huolellisempaa hoitoa nyt kuin jos olisi ollut heille jo rutiinia.Sairaalassa olin siis torstaista maanantaihin jolloin poistettiin viimeinen dreeni. Dreenejä minulla oli kaksi joista eka poistettiin jo lauantaina ja toinen jätettiin maanantaiksi. Dreenin poisto ei käynyt varsinaisesti kipeää vaan tuntui inhottavalta
Katetri poistettiin jo perjantaina kun valitin koko ajan että on tunne että pissattaa ja haluun vessaan ja myös siksi halusin ylöskin kun puutui selkä ja takapuoli selällään maatessa.Sainhan torstainakin käväistä pesun ja petauksen ajan jaloillani mutta sitten perjantaina sain jo pussukoiden kanssa talutettuna vessaan tassutella ja Ah mikä tunne
. Lauantaina jo sinnittelin itseäni ylös ja kävelylle seinistä kiinni pidellen ja siitä alkoikin sitten hoitajien naljailu että saa etsiä missä minä milloinkin meen kun eivät kiinni saa,hyvä tahtoista naljailua kun oli heistä vain ihailtavaa että lähdin liikkeelle niin pian.No perjantaina kyllä perheen käydessä luonani minua kyllä kärräiltiin pitkin käytäviä kahville ja ulos pyörätuolilla jotta vaellukset aloitin oikeastaan jo silloin 
Suihkuun pääsin ekakerran vasta maanantaina ja kylläpä tuntui mahtavalta kun siihen asti oli vain pesulapuilla pyyhitty ja hiukset pesty kerran sellaisella pesumyssyllä joka kokemus sekin
.Ja sitten kotiin antibiootti ja kipulääke reseptien kera. Autoon meno oli hankalaa mutta onneksi meillä ja pojalla joka haki on autossa mahdollisuus nostaa autoa ylös niin pääsin kyytiin ja pois ja sitten kotona .... Oma sänky ja koti Mahtavaa.... mutta kun ei saanu mahallaan maata ja ja ja .....Kotona elämä alkoikin sitten miehen jatkaessa haavahoitoa eli siteiden vaihtoa ja suihkuun auttamista eli sehän sujui näin
1. Minä menin suihkun alle jakkaralle istumaan kun ensin heitin vaatteet pois
2 Tukivyö pois,isäntä vei sen turvaan kastumiselta
3 suikuttelin itseni
4 huusin isännän antamaan pyyhkeen ja kuivasin
5 huusin isännän laittamaan vyön
6 isäntä talutti minut sängylle selälleen
7 vyö pois ja isäntä otti vanhat siteet pois ja sitten hetken huokaisu
8 tikkien ja hakasten ja haavojen tarkistus ja uudet siteet ja vyö paikalleen tiukasti
9 kyljelleen ja siitä ylös....
Tikkien ja hakasten poistojen jälkeen melkein jatkui samalla lailla paitsi haavoja oli suihkuteltava joka ilta ja siteitä ei laitettu enää eka päivän jälkeen kun eivät vuotaneet. Vuorokauteenhan tikkien ja hakasten poistosta ei saa kastella haavaa.
Nyt menee jo suihkureissut ja saunakin hiukan omatoimisemmin paitsi tuon vyön laittamisessa tarvitsee apua viellä silloin tällöin.
Niin tuosta vyöstä,eli sehän oli laitettu minulle silloin heti leikkauksen jälkeen ja sitä pidettävä minun 7vko.a koko ajan yöt ja päivät. Se tukee vatsalihaksia ja myös haavoja repeämästä. Sen sain todeta konkreettisesti itse kun olin menossa napatikkien poistoon 7vrk leikkauksesta ja lähdin kävellen kun terv.keskus vain 300m päässä ja kun satoi vettä ja minulla crocsit jalassa ja päätinpä oikaista nurmikon poikki niin ilmalennolla pepulleen menin ja säikähdin kullä tosi paljon että nyt kävi pahasti. Nousin ylös ja ei tuntunut missään niin kävelin kotiin vaihtamaan vaatteet ja sitten takaisin ja sairaanhoitaja tarkisti ja sanoi ettei repeämiä näy mutta jos ilmaantuu kipuja niin sitten lääkäriin,ei tullut ja vyöstä siihen kiitos.
Niin tämä vyö on ihan yes paitsi se alkaa ahdistaa vähitellen kun minulla esim autolla ajo keljua jne.. Mutta muutaman kerran kun vyö jäänyt löysälle tai sitten kerran yritin istuen siirtyä saunan lauteeelta alas niin voi vietävä sitä tunnetta
. No nyt opettelen jo pitämään tätä löysemmällä ja käyttämään hiukan omia lihaksiakin (en vain tiedä missä ne on ) vaikkakin hiukan keljulta tuntuu mutta ei ole enää kuin 2vko.a kun saan heittää mäkeen tään....Sairaslomaa sain 6vko.a ja sitten pitäisi löytää jotain kevyttä alkuun,tjaah....mistähän.... Koneellakin istuminen sujuu nyt jo hiukan paremmin kun muistaa välillä jaloitella muuten alkaa tuo vyön pahalainen ahistaa....
Kuvia on otettu mutta eka kuvat on mun kännykässä ja täytyy pyytää isäntää tänään tyhjentämään se että saan nekin tänne (itse en osaa
) mutta tässä on yksi kuva joka on noin 3 viikkoa leikkauksen jälkeen
Haavahan on minulla noin 61 cm pitkä ja napa istutettu paikoilleen
Niin ja kimpaleen paino mikä poistettiin oli sellaiset 2,3 kg kun alla ei ollut ollenkaan ollut rasvaa pelkkää löllöä.....
No tässäpä uusimpia kuulumisia ja Tiinalle vastaus kysymykseen oksentamisesta että ensin minulla kyllä tulee limaa aivan valtavasti ja sellaista vaahtoa ja toisella juoksulla sitten tyhjene se mikä aiheuttaa sen oireen eli viimeisimmäksi olin syönyt päivällä hirvipaistia ja sen jälkeen paljon muuta ja illalla sitten kävin heittämässä vain ne paistit ulos. Ja se mikä hulluinta että välissä oli monta tuntia.
No nyt päättelen tämän tähän ja odottelen taas kommentejanne ja lisään noita kuvia kun saan ne ensin koneelle.Muttta kiva kun kävitte kurkkaa taas minun juttutuokiota
Kommentit