NO NYT ON EDETTY JO PIDEMMÄLLE.

No nyt sitten jatkan tätäkin blogia kun muistin tuon salasanani vihdoinkin.

Leikkaus suunnitelmat ovat jo edenneet niin pitkälle että odotan leikkausaikaa Kuopioon.

Keväällä tuolloin olin menossa sinne letkunnielemis juttuun ja kävin mutta ihan hevillä ei minua sinne uudestaan saa.Olihan se sellainen kauhukokemus ettei sanoin sitä osaa kuvata oikein.Olenkin kiteyttänyt sen niin että kun ihminen vaistomaisesti taistelee hengityksen ja henkensä puolesta,niin se tainnutettiin täysin. Olin täysin paniikissa ja joka hetki tuntui että tukehdun ja oksennan mutta letku joka on noin naisen pikkurillin paksuinen työnnettiin koko ajan vain syvemmälle ja syvemmälle alas kurkusta.Olin jo kertonut heti mentyäni sinne että yökkään helposti ja pelkään mutta kuten muut terv.henkilötkin ihmetteli että miksei minulle annettu silloin jotain rauhoittavaa ja puudutettu kurkkua toimenpiteen ajaksi. Enpä tiedä miksi, mutta toiste en sinne halua.

Onneksi tuo olikin ainoa hirveä juttu koko prosessissa. No sieltä vatsasta ei löytynyt mitään muuta kuin epäily helicobakteerista ja taas testeihin,ne onneksi hoitui mehunjuonnilla ja pussiin puhaltelulla pari kertaa. No helicoa ei ollut ja tiedot lähti Kys.iin.

Keväällä aloitettu tupakkalakko päättyi katastrofaaliseen seinille hyppimiseen,melkein sananmukaisesti =).Sokerit olivat taas hiipuneet ylöspäin salakavalasti,aloin juoda litrakaupalla kaupan sokerisia mehuja ja ruoka ei maistunut,olo oli kuin olisin ollut saunassa joka hetki,hikoilin ja tuskailin. Lopulta sananmukaisesti räjähdin ja raivosin kotona pari päivää ja silloinhan tupakka maistui niidenkin polttamattomien edestä. Eräänä iltana tajusin sitten mitata taas sokerit ja sitten kiireellä inskaa reilusti ja mittauksia. Seuraavana päivänä soitin lääkärille ja kuulemma olin ollut lähellä myrkytystilaa.. Taas tuli opittua jotain, jos raivoan mies käskee mitata sokerit...=)

Kesä meni sitten helteissä hikoillessa ja hirveää aikaa olikin kun jokainen tietää mitä on kun roikkuvien läskien alla iho hikoaa ja tulehtuu ja olo muutenkin tukala,no onneksi nyt on jo viileämpää samahan se on jos vielläkin jotain innostuu tekemään ja hikoaa....grrr

Painohan nyt on noussut kun inskaa on pitänyt lisätä ja nykyään iltaisin menee 120yks ja pikaa 24yks x 4-5 krt pv,joskus larvaan etten ota joka kerta mutta se kostautuu hetimiten. Tänä aamuna painoa oli 114,6kg =(

 Muutimme tässä muutama viikko sitten ja täällä on ihan mahtavat maisemat luontopolulla ja olen taas ajatellut että jos alkaisi käydä kävelyllä enemmän sen nollan sijaan mitä lääkäri kirjoitti liikunnan kohdalle lausunnossaan...=)

13.09.2010 Käväisin sitten Kuopiossa lääkärin ja ravintoterapeutin juttusilla ja lupa heltisi leikkaukseen.Täytyy viellä kehaista että lääkäri sanoi minua jopa" hoikaksi" ja sekös tuntui mukavalta. Ja nyt odotellaan sitten sitä aikaa milloin aloitan sen eneilyn ja leikkausaikaa. Sen tiedän että se menee vuodenvaihteen yli mutta äkkiäkös tuo aika menee kun on mennyt jo vuosi siitä kun teimme lääkärin kanssa päätöksen asiasta.

Nyt tärkeimmät päivitetty ja niitä kuvia voisin laitella ja ajattelin että nuo lausunnotkin voisi tänne laittaa jos niissä ei ole liikaa henk.kohtaisuuksia... Onhan tämä samalla itsellekin vähän niinkuin päiväkirja ja kun nyt aikaa on kun pääsin tuosta facebookin pelailusta irti,niin voisi useamminkin kirjoitella tuntemuksistaan.

Mutta nyt taidan lähteä tekemään sen isännälle lupaamani pannarin...=) ja lopetella täällä tältä erää.

                              KIRPEÄÄ JA PIRTEÄÄ SYKSYNJATKOA!